Kaikki kirjoittajan Ranja Koverola artikkelit

Kuinka tehokkaasti toimivissa organisaatioissa puhutaan onnistumisesta?

Monet organisaatioiden tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen vaikuttavista rakenteista ovat kuin lego-palikoita: pieniä asioita, joihin emme juurikaan kiinnitä huomiota, kunnes joku sattuu epähuomiossa astumaan jalkapohjansa sellaiseen.

Organisaatiokulttuuri koostuu siitä, miten organisaatiossa ajatellaan, puhutaan ja toimitaan. Yksi terävimmistä ja tulokseen kivuliaimmin osuvista palikoista on se, miten organisaatiossa on opittu puhumaan onnistumisesta ja epäonnistumisesta.

Organisaatioiden onnistumiseen erikoistunut tutkija Professori Sally Maitlis Oxfordin yliopistolta katsoo onnistumisen narratiivin syntyvän kolmesta tekijästä:

  • Kuinka organisaatiossa puhutaan yhteisestä historiasta
  • Kuinka organisaatiossa puhutaan ongelmista
  • Kuinka organisaatiossa puhutaan tulevaisuudesta

Riippumatta siitä millä tolalla asiat ovat nyt, työkulttuuria voi tarkastella ja kehittää toimivammaksi. Yllä olevia kolmea aluetta voi syventää esimerkiksi työstämällä yhdessä seuraavia kysymyksiä:

  • Muistetaanko teillä menneitä tähtihetkiä? Mitä yhteisiä onnistumisia voisitte tarkastella yhdessä? Voiko yhteisten onnistumisten tarkastelusta tulla jopa tapa?
  • Käyttäkää aikaa onnistumisten tarkasteluun. Mitkä ominaisuudet meissä ja minussa johtivat positiiviseen lopputulokseen?
  • Onko onnistuminen yksilö- vai joukkuelaji? Palkitaanko teillä erityisesti tähtipelaajia vai tarkastellaanko onnistumista yhteisenä suorituksena, jossa kaikkien panos on arvokas? (katso myös huhtikuun kuukausihaaste: kuinka huomioin tiimin tähtipelaajan takana.)
  • Osataanko ongelmista puhua erillään niihin liittyvistä ihmisistä? Harva meistä heittää tahallaan kapuloita rattaisiin.
  • Aseta ongelma kontekstiin. Mihin laajempiin teemoihin ongelma liittyy? Mitä rakenteellisia tekijöitä sen takana on oman organisaationne sisä- ja ulkopuolella.
  • Puhuessanne yhteisestä tulevaisuudesta, etsikää useampia positiivisia suuntia. Hyväksykää ihmisten erilaiset tavoitteet osana kokonaisuutta

Suomalainen kulttuuri kannustaa tarkastelemaan virheitä ja ohittamaan onnistumiset. Tuloksellinen ja tehokas yhteistyö syntyy kuitenkin toimimalla täysin päinvastoin.

Kuka mahdollistaa tulokset?

”Tämä asia ei vaadi välitöntä huomiota. Palaan siihen heti kun ehdin.”

Tulipalojen sammuttaminen on monen organisaation arkea ja se näkyy myös henkilöjohtamisessa. Satunnainen kiitos kohdistuu liian usein pelkästään näkyviin huippupelaajiin ja suuri osa muusta ajasta kuluu akuuttien ongelmien ratkomiseen.

Parempaa aikaa alaisen ei-kriittiseen asiaan palaamiseen harvoin kuitenkaan tulee. Tunnolliset luottopelaajat, jotka eivät rekisteröidy kummassakaan päässä suoritusjanaa ”tulipaloina”, jäävät helposti arjen jalkoihin. Omaa ja organisaatiosi toimintaa voit pohtia näillä kysymyksillä:

  • Millaisilla sanoilla sinun organisaatiossasi osoitetaan arvostusta? Ovatko luotettavuus, tarkkuus tai toisten tukeminen ominaisuuksia jotka huomataan ja joista kiitetään?
  • Millaisissa sanoissa ja teoissa oma arvostuksesi näkyy? Mistä asioita annat kiitosta?
  • Mitkä asiat sinulta jäävät helposti huomaamatta? Ovatko perheesi tai läheisesi joskus huomauttaneet sinulle ”sokeista pisteistä”? Käytä saamaasi palautetta apunasi näiden alueiden löytämisessä.
  • Mitä pidät itsestäänselvänä? Missä tilanteessa itsestäänselväkin teko voi ansaita arvostusta?
  • Mitä taustatoimia ”huippupelaajien” menestys teillä vaatii? Kuka ne hoitaa? Entä kuka vastaa siitä että ne tulevat tehdyiksi?
  • Ketkä organisaatiossani tai tiimissäni ovat suurimmassa vaarassa jäädä huomiotta?
  • Onko alaistesi joukossa ihmisiä, jotka tuntuvat tavan takaa häiritsevän sinua mitättömän tuntuisilla tai turhilla asioilla? Miksi arvelet heidän katsovan näiden asioiden vaativan huomiotasi? Onko kyse erilaisesta ajattelusta, arvoista, prioriteeteistä tai sinulle tunnistamattomaksi jääneestä tarpeesta?
  • Tiedätkö millaista yksilöllistä tukea alaisesi eniten arvostavat?

Etlan maaliskuussa julkaistun selvityksenkin mukaan esimiehen huomio on työhyvinvoinnin tärkein edellytys. Kuuluvatko sinun alaisesi siihen 42 prosenttiin, jotka kokivat että heillä on esimieheltään tarvitsemansa tuki?

Miten sinun organisaatiossasi hyödynnetään onnistumisia?

onnistumisen-mallittaminen

Virheitä tarkastelemalla voi oppia välttämään virheitä, mutta vain onnistumista tarkastelemalla oppii onnistumaan.

Monessa organisaatiossa tutkitaan mieluummin virheitä kuin onnistumisia. Kun jokin menee pieleen, syyt selvitetään tarkasti, olosuhteita tutkitaan ja syyllisiä haastatellaan. Hyvin menneitä juttuja ei usein juurikaan noteerata. Onnistujia saatetaan kiittää, mutta heiltä ei useinkaan kysytä onnistumiseen johtaneista tekijöistä.

Miten onnistumisia sitten tarkastellaan? Hyvän suorituksen tekijöiltä voi kysyä vaikkapa:

  • Mitkä tekijät mahdollistivat tämän onnistumisen? Mitä itse teit? Mitä muut tekivät?
  • Mitä ajattelit ennen suoritusta? Entä sen aikana? Entä jälkeen?
  • Miten organisaatio oli tässä tukena?
  • Mitä organisaatio olisi voinut tehdä enemmän?
  • Jos opettaisit jonkun toisen tekemään saman suorituksen, mitä opettaisit heille?
  • Mitä tämä onnistuminen kertoo teistä?
  • Mitä tämä onnistuminen kertoo meistä organisaationa?
  • Miten aiot juhlistaa onnistumistasi?

 
Ole itse esimerkkinä onnistumista mallittavan organisaation rakentamisessa. Huomion kiinnittämisellä onnistumiseen on positiivinen vaikutus myös ilmapiiriin.

Mitä tehdä jos viesti ei mene perille?

Meistä jokainen kohtaa elämässään tilanteita, joissa viesti ei tahdo parhaista yrityksistämme huolimatta mennä perille. Joskus saattaa tehdä mieli oikein ravistella vastapuolta, josko ne pumpulit vaikka saisi  putoamaan kuulijan korvista. Kuinka jotkut voivatkin olla niin kovapäisiä?

Olet saattanut joskus kuulla väittämän, jonka mukaan viestin välittymättömyys on merkki viestijän, eikä suinkaan vastaanottajan joustamattomuudessa. Kuinka siis olla viestijänä täsmälleen niin joustava kuin on tarpeellista? Voit aloittaa pohdinnan näillä kysymyksillä:

  • Onko hetki kuulijan kannalta oikea? Voiko hän pysähtyä kuuntelemaan sinua juuri nyt? Milloin olisi parempi hetki?
  • Mitä odotat kuulijalta? Toivotko hänen vastaavan kysymyksiisi, odotatko hänen tekevän asialle jotakin vai haluatko vain välittää tietoa? Esitä pyyntösi selvästi.
  • Viestitkö faktoilla vai tunteella?
    • Faktaviestijä: Tarkista oletko kertonut kuulijalle että asia on sinulle tärkeä. Mikä merkitys viestimälläsi asialla on muiden ihmisten kannalta? Mitä arvoja siihen liittyy?
    • Tunneviestijä: Tarkista että olet kertonut mikä viestisi aihe on ja mihin se liittyy. Mitä hyötyjä siihen liittyy? Miksi se on kuulijan kannalta tärkeä? Saako jostakin lisätietoja ja tarvittaessa lähdeviitteitä?
  • Mitä seurauksia viestistämme on kuulijalle? Jos tulet torjutuksi asiaasi esittäessäsi useampan kertaan, mieti miten asia näyttäytyy kuulijan maailmasta käsin? Liittyykö siihen negatiivisia tunteita, kuten epävarmuutta, pelkoa tai syyllisyyttä? Jos pyydät kuulijalta aikaa tai resursseja, onko jotakin missä voit vastaavasti tarjota hänelle apuasi ajan tai resurssien muodossa?
  • Muista että agressiivinen käytös on usein puolustusreaktio. Monilla meistä on alueita joilla tunnemme olomme epävarmoiksi, vaikka ulospäin näyttäisimme itsevarmoilta. Jos käyttämäsi viestintätapa voi vaikuttaa hyökkäävältä, mieti miten voit tuoda esiin positiivisia aikeitasi tai esimerkiksi kuulijaa kohtaan tuntemaasi arvostusta. Onko hänellä asiaan liittyen osaamista jota muilla ei ole? Millä tavoilla hänen mielipiteensä on sinulle tärkeä?

Jokainen haastava vuorovaikutustilanne antaa meille mahdollisuuden oppia lisää erilaisista vuorovakutustyyleistä ja tavoista viestiä. Jos palaat mielessäsi viimeisimpään kertaan jolloin et tuntunut saavan viestiäsi perille. Onko jotakin mitä voit oppia siitä oheisen listan kysymysten kautta?

Rohkean johtajan toimiva itsereflektio: 3 esimerkkiä

Rohkean johtajuuden reflektiokartta kuvaa johtajuuden ydintä kolmen eri osaamisalueen kautta. Taitava johtaja hyödyntää näitä kaikkia – tehtäväänsä ja työyhteisöönsä sopivalla tavalla.  Kartta  on hyvä kehittymisen väline: se mahdollistaa oman toiminnan kriittisen ja kehittävän tarkastelun erilaisiin tilanteisiin, omiin vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiin peilaten.

Tähän blogitekstiin olemme koostaneet kollegani Helin kanssa esimerkkikysymyksiä, joiden avulla pääset havainnoimaan toimintaasi rohkean johtajuden näkökulmasta. Varmista itsellesi rauhallinen pohdintahetki, tartu kynään ja muistilehtiöön  ja katso löydätkö omasta työstäsi yhden tai useamman esimerkin kolmeen rohkean johtajuuden alueeseen.

Rohkea johtajuus jaetaan siis kolmeen alueeseen:

  • Rohkeaan ajatusjohtajuuteen
  • Rohkeaan tunnejohtajuuteen
  • Rohkeuteen toiminnan tasolla

Seuraavaksi käsittelemme kunkin osa-alueen etsien juuri sinulle sitä kuvaavaa käytännön esimerkkiä.

Rohkea ajatusjohtajuus

Kun ajattelet kulunutta vuotta, missä kohdissa olet tunnistanut oman muutosta vastustavan puolesi, kohdannut muutosvastarinnan silmästä silmään ja tietoisesti ohjannut ajatteluasi luontaista ”pakene tai piiloudu” reaktiota vastaan? Milloin olet viimeksi rohkeasti suunnannut omaa ja työyhteisösi ajattelua pois tutusta ja turvallisesta?

Missä tilanteissa olet uskaltanut kuunnella uutta ajatusta avoimin mielin ja ennakkokäsityksesi unohtaen? Milloin olet uskaltanut seurata vieraalta tai kenties liiankin tutulta vaikuttavan ajatuksen alusta loppuun kuullaksesi mihin se johtaa? Entä milloin viimeksi olet käyttänyt ”joo-ja-sitten-vielä” tyyppistä ideointiin rohkaisevaa tekniikkaa? Kenties tunnistat tämänkaltaisen esimerkin oman  ajattelusi kehityksestä:

”Kun joku sanoo tosissaan jotakin hölmöä, yritän nykyään kuunnella asian neutraalisti, ilman ennakko-asenteita. Olen opetellut yksi askel kerrallaan rohkeaa johtajuutta: olen kysynyt idean esittäjältä lisää ja  olen ollut aiempaa kiinnostuneempi puhujan näkökulmasta. Ei kaikki hullut ideat ole edelleenkään hyviä, mutta paljon useampi kuin ennen luulin.”

Löysitkö oman esimerkin?

Kyllä. Upea juttu. Tuleeko mieleesi esimerkkejä miten voisit kehittää kysymyksiäsi ja yhteistä ideoiden jakamista vieläkin paremmaksi?

Ei. Jos mieleesi ei vielä tullut yhtään esimerkkiä, tarkista taustaoletuksesi: jos et heti ymmärrä hyvää tarkoitusta ehdotuksen takana, tekeekö se ideasta huonon tai toteuttamiskelvottoman? Hyvien ideoiden löytäminen vaatii usein kärsivällisyyttä. Mieti voisitko hyötyä siitä, että kaikki kehittäminen ei jää oman ajattelusi varaan?

Rohkea tunnejohtajuus

Missä tilanteessa olet viimeksi uskaltanut kohdata toisen ihmisen negatiivisen kokemuksen antamatta sen vaikuttaa negatiivisesti omaan toimintakykyysi? Entä missä tilanteissa olet tunnistanut erilaisia tunteita ja ohjannut tunnelman kehittymistä niin, että koko työyhteisön tuloksentekokyky on säilynyt?

Muistatko kuluneen vuoden ajalta tilannetta, jossa olet pysynyt rauhallisena toisen tunteenpurkauksen tai myrskyisän itseilmaisun edessä? Kenties löydät jopa tilanteen, jossa onnistuit toiminnallasi rauhoittamaan potentiaalisesti koko työyhteisöön vaikuttavan myrskyisän tilanteen?

”Kun joku asia on pitkään pielessä eikä kukaan mahda sille mitään, se tietenkin turhauttaa ja sitten tulee niitä emotionaalisia kohtaamisia. Yritän muistaa, että se ei kohdistu minuun. Että minä olen siinä esimiehenä edustamassa sitä isompaa kuvaa, sitä maailmaa johon ei voi vaikuttaa ja joka herättää ne tunteet. Tunteiden kuuntelemisen hetki on varattu sille ihmiselle ja minun homma on kohdata se ihminen ja sen tunne arvostaen. Henkilökohtaisuuksiin ei saa mennä eikä arvostella persoonaa, mutta niin kauan kuin pysytään työasioissa, kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu. Ymmärrän hyvin, kuinka hyvältä tuntuu, kun esimies kuuntelee ja ottaa vahvatkin tunteet tosissaan. Oman kokemukseni tunteenpurun hoidan sitten muuten – vaikka seuraavassa johtajan coachingissa tai lenkkipolulla.”

Löysitkö esimerkin?

Kyllä. Hienoa. Mitkä tekijät ovat auttaneet sinua pysymään rauhallisena? Mikä auttaa sinua pitämään itsestäsi huolta ja varmistamaan että myös omat tunteesi ja kokemuksesi tulevat kuulluksi?

Ei. Jos mieleesi ei vielä tullut yhtään esimerkkiä, se voi hyvin johtua siitä että työpaikallasi ei juuri käsitellä tai näytetä tunteita. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, että kyseessä ei ole jokin yleisimmistä negatiivisiin tunteisiin liittyvistä esimiestyön virhepäätelmistä:

  • ”Tunteet eivät kuulu työpaikalle.” Tunteet tulevat työpaikalle halusimme eli emme. Niiden kieltäminen johtaa vain niiden lakaisemiseen maton alle.
  • ”On tunteetonta pysyä neutraalina toisen tunteen edessä.” Ei ole. On kunnioittavaa antaa tila toisen tunteelle heittäytymättä mukaan.
  • ”On luonnollista[ reagoida tavalla X] kun kritiikki kohdistetaan minuun ja organisaatioon.” Monet tavat toimia ovat luonnollisia eikä se tee niistä oikeita tai vääriä. Johtajana joudumme usein tilanteisiin jossa edustamme muuta kuin itseämme. Kannattaa muistaa että tunnepurkauksessa ei ole kyse meistä! Kyseessä ovat toisen ihmisen kokemukset ja tunteet ja me olemme paikalla esimiehen tai johtajan roolissa, edustamassa rakenteita, organisaatiota ja toimintoja.

Kohtaamalla tunnetila netraalisti, pääsemme rauhallisempaan tilaan, jossa voimme kysyä miten asian pitäisi olla.

Rohkeus toiminnan tasolla

Mitkä rohkeat tekosi ja pienet muutoksen askeleesi on huomattu työyhteisössä? Mistä sinua on kiitetty? Mitkä tekosi ovat jääneet huomaamatta?

”Olen ottanut tavakseni kulkea puolen päivän aikaan lounaalle toimiston läpi vaihtaen kuulumiset kohtaamieni ihmisten kanssa. Kaikki tietävät että olen silloin tavoitettavissa ja minut on helppo pysäyttää. Alaisilleni tällä on ollut iso vaikutus. Tieto kulkee paremmin ja väärinkäsityksiä on vähemmän, kun ihmiset uskaltavat ottaa esille sellaisiakin asioita, joita varten minuun ei vaivauduttaisi – tai uskallettaisi – ottaa erikseen yhteyttä.”

Moni meistä on vuoden aikana ottanut rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä vaatineita askeleita – pieniä ja suuria. Mihin toimintatavan muutokseen olisit erityisesti toivonut muiden kiinnnittävän huomiota?

Löysitkö esimerkin?

Kyllä. Mainiota. Huomioi itse tekemäsi muutoksen arvo. Millaisia positiivisia seurauksia muutoksella on ollut sinun itsesi kannalta? Entä muiden kannalta? Mitä vielä laajempia seurauksia voit havaita, kun otat kaikki tekijät huomioon?

Riittääkö oma huomiosi palkinnoksi, vai olisiko asia syytä ottaa esille jonkun muun kanssa? Keneltä voit pyytää palautetta nyt tai jatkossa?

Ei. Jos mieleesi ei vielä tullut yhtään esimerkkiä, tarkista vaaditko itseltäsi liian suuria muutoksia kerralla? Odotatko sopivaa päivää, jolloin voit kerralla tehdä suuremman remontin? Sellaista päivää saatat joutua odottamaan kauan. Pitkällä tähtäimellä on tehokkaampaa uskaltautua kokeilemaan pieniä muutoksia, joiden aloittaminen ei vie liikaa energiaasi ja joita jaksat ylläpitää myös kiirepäivinä.

Kiitokset & tule mukaan ilmaisiin aamiaisherättelyihin

Kiitos sinulle, hyvä rohkea johtaja. Olemme ylpeitä, iloisia ja kiitollisia että ehdit pohtia kulunutta vuotta ja omia kokemuksiasi kanssamme. Seuraavan aamiaisherättelymme, johon sinut lämpimästi kutsumme vaihtamaan lisää ajatuksia, löydät koulutuskalenterimme kautta.

Tule mukaan yhteisöömme, reflektoi ja osallistu. Me, Ranja ja Heli, olemme sinun tukenasi niin coacheina kuin kehittäjinäkin. Täydellä sydämellä.

Tee kehittymismatkasi rohkeasti näkyväksi

Tuntuuko sinusta että olet näyttelemässä jälleen samaa tukiroolia, vaikka tarjolla olisi nimirooleja, jotka on selvästi käsikirjoitettu sinua varten? Kun uuteen kiinnostavaan projektiin etsitään tiukkaa osaajaa, jääkö sinun nimesi puuttumaan listalta? Muiden käsitys siitä keitä me olemme, jää helposti jälkeen itse kokemastamme ja siihen on monia syitä.

Koulutus voi kasvattaa osaamistamme. Omat kokemuksemme ja henkilökohtaiset elämäntilanteemme voivat muuttaa meitä ihmisinä. Suuren muutoksen jälken voi tuntua käsittämättömältä, että ihmiset odottavat meidän toimivan kuten aina ennenkin. Minä olen ihan toinen ihminen. Miksi muut eivät ymmärrä päivittää omaa suhtautumistaan? Mokomat!

Tässä listassa on mainittu muutamia tapoja muutoksen näkyvään käynnistämiseen.

  • Harva muutos näkyy päällepäin. Mitä voit kertoa muille suoraan?
  • Toiminnan muutosta – suurempaa vastuuta, suorempaa palautetta tai oman työsi huomioimista – voi myös pyytää. Kenen puoleen sinun kannattaa kääntyä?
  • Joskus etenemisen tunnustamista haittaa toksinen kulttuuri. Jos jokainen joutuu varmistelemaan selustaansa ja kiillottamaan kruunuaan, toisen osaamiselle on vaikeampi antaa tunnustusta. Näihin tilanteisiin on vaikeaa antaa yksiselitteistä ohjetta, mutta usein käytettävissä ovat ainakin seuraavat vaihtoehdot:
    • Nosta kissa pöydälle ja keskustele avoimesti.
    • Hanki tukea luottamuksen rakentamiseen.  Taitava valmentaja osaa auttaa.
    • Työpaikan vaihtaminen – varsinkin jos tilanne uhkaa jo terveyttäsi. Joskus hyvätkin kumppanit kasvavat erilleen.
  • Jotkin muutokset persoonassamme saattavat herättää vastustusta. Opitko sanomaan ei? Oletko alkanut ilmaista mielipiteesi yhteisissä kokouksissa? Tämä voi herättää ärtymystä ihmisissä, jotka ovat tottuneet ohittamaan sinut ja mielipiteesi. Onko näiden ihmisten kanssa mahdollista keskustella? Jos ei, pyydä joku tueksesi hankaliin tilanteisiin.
  • Useimmat ihmiset auttavat mielellään kun heiltä pyytää apua. Kuka olisi yllättävä valinta tukihenkilöksi?

Haasta itsesi kehittymään keskeneräisyydessä ja kehittymisessä. Muista että pienilläkin päivittäisillä askelilla saadaan aikaan suuria muutoksia.

Mitä näet kun kuvittelet mielessäsi täydellisen työtilan?

Tyypillisesti rohkean johtajan työpäivä koostuu niin monesta erimuotoisesta palasesta, että ajatuksessa yhdestä optimaalisesta työtilasta ei ole järjen hiventä. Paikka joka on omiaan maailmaa mullistavien ideoiden synnyttämiseen ei välttämättä ole paras mahdollinen millintarkkaa keskittymistä ajatellen ja toisinpäin.

John Cleese sanoo että luovuus on kuin kilpikonna: se työntää päänsä esiin varovaisesti ja tarkistaa että tila on turvallinen, ennenkuin uskalautuu kokonaan esiin. Sama tuntuu koskevan keskittymistä ja useimpia muitakin tehokkaalle työskentelylle ominaisia mielentiloja.

Täydellistä työtilaa koskevassa kysymyksessä alkaa olla järkeä vasta kun jaottelemme sitä vähän:

  • Millaisessa ympäristössä kirjoitat mieluiten? Milloin sinun on helpointa keskittyä?
  • Milloin ajattelusi on kirkkaimmillaan? Missä saat parhaat ideasi?
  • Millainen ympäristö auttaa sinua hoitamaan sähköpostisi ennätysajassa?
  • Millaisessa ympäristössä jaat mieluiten ajatuksia toisten ihmisten kanssa?
  • Millaiset tekijät vaikuttavat eniten omaan työtehoosi ja viihtyvyyteesi?
    Onko työn sujuvuutta edistävä ja viihtyisä tila mielestäsi kirkkaasti valaistu vai tunnelmallinen, hiljainen vai täynnä hyörintää, viileä vai lämmin, rauhallinen ja siisti vai värikäs ja luovassa kaaoksessa?

Oman täydellisen työtilan löytäminen vaatii siis omien mieltymysten tunnistamista, omien työtehtävien jaottelua niiden vaatiman mielenlaadun suhteen sekä rohkeutta ajatella että omaa työtehoa ylläpitävän ympäristön löytämiseen voi itse vaikuttaa.

Kaikkia töitä ei ehkä tarvitse edes tehdä työpaikalla vaan toimiston voi välillä rakentaa myös kahvilaan, kotisohvalle tai – nyt kun edessä on toivon mukaan vielä muutamia lämpimiä päiviä – vaikkapa rantakalliolle tai laiturinnokkaan.

#rohkeajohtaja: rakenna oma luova työtilasi ja pysäytä kiire hetkeksi #kiireseis #luovapaiva. Voit myös jakaa mobiililaitteella ottamasi kuvan omasta luovasta työtilastasi palveluksessanne@rohkeajohtaja.fi – olisi kiva kuulla, millainen ratkaisu sinua tänään palveli. Jos kuvia alkaa kertymään, julkaisemme niitä harkinnan mukaan meidän tulevissa kirjoituksissamme.

Mitä tarvitset lataamaan akkusi?

Kesän auringonpaiste tuo mukanaan lämpimät päivät ja tyhjentää työpisteet. Ne jotka eivät ole lomalla, nostavat työpaikasta riippuen jalat lokoisasti pöydälle – tai huhkivat kahden edestä. Monet projektit suljetaan kesän ajaksi ja jäljelle jääneet toiminnot tapaavat asettua sopuisasti etelämaalaisen leppoisaan rytmiin.

Miten rohkeat johtajat käyttävät kesäiset viikot ennen lomia? Tässä muutamia vastauksia Rohkean johtajuuden yhteisöltä:

  • Luen ammattikirjallisuutta – kerrankin on aikaa
  • Liikun paljon. Joskus lähden kesken päivän kävelylle ja palaan hetkeksi koneen ääreen kun ilta viilenee
  • Vene pitää saada vesille pikimmiten ja pientä puuhaa riittää lomaan asti. Lomalla kokka käännetään kohti saaristomerta, eikä kotilaituriin palata viikkoihin!
  • Saattaa kuulostaa hassulta, mutta tyhjennän postilaatikon aina ennen lomia. On mukavampi palata töihin ja tärkeimmät viestit voi silmäillä loman aikana helpommin
  • Siirrän toimiston mökille. Saan enemmän aikaan ja silti tuntuu kuin loma tuplaantuisi.
  • Haastan itseni oppimaan jotakin uutta. Vuoden aikana on tuullut mieleen monta kehitysprojektia ja niistä saa iloa myös loman jälkeen, kun on jotakin uutta käynnissä. Ei tarvitse palata ihan samaan arkseen taaplaukseen.

Ennen lomia kannattaa varata myös paikka seuraavaan ilmaiseen aamiaisherättelyyn syyskuun 8. päivä. Tässä rohkeiden johtajien tapaamisessa katsotaan miten tuodaan työpaikalle positiivista energiaa, tuetaan pitkäjänteisesti sitoutumista merkityksen kokemisen kautta sekä tehdään yhdessä rohkeita muutoksia. Sytyttävä syyskausi käyynnistyy otsikolla ”Esimies liekeissä – Pelastakaa organisaatio”. Ilmoittaudu mukaan täällä.

 

Rohkean johtajan kuukausihaaste – kesäkuu

Kesävarpaat

Me ihmiset olemme energiataloudeltamme erilaisia. Joku lataa akkunsa aurinkopaneeleilla ulkoilemalla tai rannalla. Toinen painottaa lepoa ja suosii suunnitelmissaan vain vaivattomia asioita. Kolmannen virta syntyy liikkeessä ja päivät täyttyvät mukavista aktiviteeteista. Neljäs kaivaa kätensä puutarhamultaan ihanasti itsekseen ja viides viettää aikansa ystävien seurassa.
Rohkea johtaja uskaltaa pitää huolta omista voimavaroistaan.

Miten sinä huolehdit että lomasi on omistettu hyvinvointiasi edistäville asioille ja estät töitä sujahtamasta salakavalasti osaksi loma-aikaa? Seuraavista kysymyksistä saattaa olla apua:

  • Mitkä asiat ovat aiempina vuosina ovat jääneet painamaan mieltäsi tai vaatineet huomiotasi kesken loman?
  • Mitä voit tehdä tänä vuonna toisin helpottaaksesi asiaa?
  • Kuinka voit ohjeistaa tänä vuonna aiempaa paremmin niitä jotka jäävät huolehtimaan asioista poissaollessasi?
  • Mitkä asiat tuntuivat hankalilta palatessasi lomalta? Olivatko salasanat kadoksissa? Jäikö kalenteriin riittävästi aikaa kasaantuneen sähköpostin ja langanpäiden solmimiseen?

Mikä pieni muutos kannattaisi aloittaa nyt, jotta lomalta palaaminen olisi mukavaa? Muista että pienilläkin päivttäisillä askelilla saadaan aikaan suuria muutoksia.

***

Luitko tämän Rohkean johtajan kuukausihaasteen blogistamme?

    Liity mukaan Rohkea johtaja -yhteisöön lähettämällä meille sähköpostiosoitteesi. Kuulet ensimmäisenä ilmaisista aamiaistilaisuuksistamme ja saat Rohkean johtajan kuukausihaasteen suoraan sähköpostiisi.

    Oma nimi

    Sähköposti

    Miten sinä määrittelet voittajan?

    Ajatellessamme jotakin ominaisuutta tai taitoa, vertaamme itseämme usein muihin ihmisiin. Sen sijaan että vertaisimme itseämme kokonaisuutena toisiin kokonaisiin ihmisiin, vertaamme tyypillisesti jokaista yksittäistä ominaisuuttamme juuri sen alan parhaimpaan osaajaan. Joku tuttavistamme on aina korkeammin koulutettu, jonkun koti on aina sisustuslehtien kannessa, jollakulla on suuremmat Reinot ja joku puhuu johtajuudesta isommilla areenoilla. Ei ole ihme että niin moni meistä on tyytymätön itseensä.

    Rohkea johtaja kaipaa toisinaan kunnollista osaamisinventaaria. Omat ominaisuutensa voi jaotella vaikkapa näin:

    • Mistä asioista saan kehuja?
    • Mistä saan kritiikkiä tai ohjeita?
    • Mitä aluetta haluan kehittää seuraavaksi?
    • Miten mittaan etenemistä? Mistä huomaan että olen saavuttanut seuraavan tason?
    • Miten jo osaamani asiat toimivat kehitysalueeni resursseina?
    • Mitä askeleita kehittyminen vaatii? Mihin kohtiin kalenterissani asetan valitsemani kehitysaskeleet?

    Kun askeleet ovat kalenterissa, keskity omaan mittariisi. Muut etenevät tavallaan, ja sinä omallasi.

    Mikäli silti haluat verrata itseäsi muihin jollakin alueella, muista että heillä on omat heikot kohtansa. Tämä pätee kaikkiin ihmisiin – myös niihin jotka näyttävät ulospäin saavuttaneen valaistuneen korkeimman tason työpaikalla, kotona ja harrastuksissa.

    Kannattaa kysyä itseltään: mitä pitäisi tapahtua että voisin tuntea itseni voittajaksi tässä asiassa.

    ***

    Luitko tämän Rohkean johtajan kuukausihaasteen blogistamme?

      Liity mukaan Rohkea johtaja -yhteisöön lähettämällä meille sähköpostiosoitteesi. Kuulet ensimmäisenä ilmaisista aamiaistilaisuuksistamme ja saat Rohkean johtajan kuukausihaasteen suoraan sähköpostiisi.

      Oma nimi

      Sähköposti