Photo: Aiko Lohtander
Mihin haluat suunnata huomiosi tänä kesänä?
Kaikki kirjoittajan Ranja Koverola artikkelit
Haastavat tyypit työpaikalla 1 – Täydellisyydentavoittelijan tukeminen
Oletko kohdannut työyhteisössäsi kollegana, esimiehenä tai alaisena täydellisyydentavoittelijan? Tai onko useampi omista hyvistä ideoistasi kaatunut siihen, ettet voinut toteuttaa sitä sataprosenttisesti?
”Mulla on hyviä ideoita, hienoja juttuja joita mä haluan, mutta mä en koskaan aloita niistä mitään. Niin kauan kuin en tee niille mitään, ne pysyy täydellisinä. Heti jos mä teen niille jotain, mä otan riskin että ne epäonnistuu tai että ne toteutuu vain osittain. Jos mä en koskaan ala mitään, ne pysyy täydellisinä.”
Täydellisyydentavoittelu halvaannuttaa helposti ja salakavalasti. On helppoa hukuttaa itsensä suunnitteluun ja pohtimiseen sekä keksiä syitä sille miksi *juuri nyt* ei ole hyvä aika aloittamiselle. Paljon vaikeampaa on löytää itsevarmuutta toimia – silläkin uhalla ettei osaa ottaa huomioon jokaista mahdollista seurausta.
Näistä saattaa olla apua, kun haluat tukea täydellisyydentavoittelijaa toimeenpanossa:
1. Tavoitteen asettaminen
- Pidä tavoite aluksi utuisena: Millainen lopputulos voisi olla kun se on valmis? Mitä hyviä tuloksia tästä voisi saada?
- Älä sido ideointia toteutukseen liian varhain: Mitä ajatuksia sinulla on tästä asiasta? Mitä tässä voisi kehittää? Mikä palvelisi X:ää parhaiten?
- Auta pilkkomaan tavoite toteuttamiskelpoisiin osiin: Millaisiin osiin X:n voi jakaa? Mitä askeleita eteneminen asiassa vaatii?
- Kannusta realismiin ja rajaamiseen: Mikä voisi olla meille tässä kohtaa/tässä tilanteessa riittävä tavoite? Mikä olisi pieni parannus tai suhteellisen riskitön kokeilu, jonka voisimme tehdä heti?
2. Toteutuksen tukeminen
- Anna täydellisyydentavoittelijan sanoittaa huolensa ja hyödynnä keskustelussa prosessia, esimerkiksi: Sopiiko, että käydään läpi hankkeen riskit mahdollisimman monipuolisesti seuraavan 20 minuutin aikana ja keskitytään sen jälkeen mahdollisuuksiin (20 min) ja lopuksi toteuttamiseen (20 min)?
- Varmista, että täydellisyydetavoittelija ei joudu umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä. Tämän voit tehdä esimerkiksi niin, että varmistat hankkeen edetessä tarkistuspisteet, joissa tarkastellaan etenemistä ja matkan varrella heränneitä huolia/kysymyksiä.
3. Seurannan järjestelyt
- Valitse aikataulu ja seuranta henkilön mukaan. Mikäli täydellisydentavoittelija on muutenkin tunnollinen, ei tarkkaa aikataulua välttämättä vaadita. Kirjoita sen sijaan itsellesi muistutus tulla juttelemaan tunnollisen kanssa kuulumisia asiaan liittyen ja antaaksesi tarvittaessa lisätukea.
- Voit myös antaa henkilön vaikuttaa seurannan tapaan: Millaista tukea toivot minulta matkan varrelta? Sopiiko, jos silloin tällöin kysyn, miten menee?
Mikäli haluat haastaa täydellisydentavoitteluun liittyviä uskomuksia, voit kokeilla esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Tutki seurauksia ja niiden realistista toteutumista kunnioittavasti: Miten määrittelet onnistumisen? Mitä seuraa siitä jos joku asia ei onnistu? Onko asia aina noin? Kenen mielestä? Kuka ajattelee/sanoo niin?
- Mitä positiivisia seurauksia on jos kuitenkin onnistumme 50%:sesti? Entä 85%?
- Mitkä asiat auttavat sietämään vähemmän täydellisiä lopputuloksia?
Apua! Esimieheni on näkymätön!
Kadonneen johtajan metsästys
Yhteyttä valitsemaanne esimieheen ei saatu. Yrittäkää myöhemmin uudelleen.
Mitä tehdä, kun johtajan oma esimies katoaa? Syynä voivat olla esimerkiksi kiire, maantieteellinen sijainti, epäselvä organisaatiorakenne, puutteet viestinnässä tai ristiriidat erilaisten johtajapersoonien välillä.
Riippumatta syistä, organisaation huipulla syntyy joskus tilanne, jossa esimies tai johtaja jää itse ilman tarvittavaa tukea.
Tuen puute saattaa näkyä monilla tavoin ja heijastua organisaatioon esimiehen oman epävarmuuden tai työhyvinvoinnin rakoilun kautta. Puuttuva tuki saattaa jopa siirtyä esimieheltä eteenpäin, niin että koko esimiehen johtama organisaatio on hukassa. Pahimmassa tapauksessa yksin jääminen voi heijastua myös yksityiselämään.
Kokosimme joitakin kysymyksiä auttamaan yksin jäänyttä johtajaa:
- Tietääkö esimiehesi, että tarvitset häneltä tukea? Joskus kyse on siitä, että tarpeitasi ei ole huomattu tai ymmärretty oikein.
- Oletko pyytänyt esimieheltäsi säännöllistä tapaamista tai varannut sellaisen esimiehesi kalenterista työasioiden hoitoon? Jos et, mikä estää sinua tekemästä niin?
- Onko organisaatiossasi joku muu ihminen, jonka kanssa voisit keskustella työstäsi? Kenelle voit puhua tilanteesta ja pyytää apua?
- Onko sinun luontevaa olla yhteydessä esimieheesi? Jos vuorovaikutus tuntuu haastavalta, saatat tiedostamattasi varoa yhteydenottoja. Millä toimenpiteellä voisit hakea tilanteeseen sopivaa ratkaisua?
- Joskus organisaatioon syntyy voimakkaita hierarkioita tai ”supertähtiä” joiden aikaa ja tilaa varjellaan liikaakin. Muista että on sinun tehtäväsi johtajana ja esimiehenä selvittää omaan työhösi kohdistuvat odotukset ja tavoitteet sekä organisaation strategiset tavoitteet – ja supertähdetkin ovat ihmisiä 🙂
- Oletko havainnut välillänne arvoihin, toimintatapoihin tai vuorovaikutukseen liittyviä ristiriitoja? Kirjoita ylös kysymys tai tilanne, jota haluaisit käsitellä. Kirjoita alle mitä asioita itse pidät tärkeänä tilanteessa ja mitä haluat selvittää. Kirjoita sitten ylös asiat, joita arvelet esimiehesi pitävän tärkeinä ja tarvitsevan sinulta.
- Tiedätkö, mitkä esimiehesi odotukset työllesi ovat? Entä jos esimies on fyysisesti läsnä mutta ei tunnu ravistelemallakaan tuottavan sinulle tarpeellista tietoa tavoitteisiin ja prioriteetteihin liittyen? Miten kiteyttäisit kysymyksiksi kolme tärkeintä tarvettasi tai puuttuvaa tietoa? Auttaako niiden kysyminen kirjallisesti? Voitko esittää kysymyksesi esimiehesi sijaan jollekulle muulle, esimerkiksi hänen esimiehelleen tai johtoryhmälle?
- Mitä muuta voit tehdä organisaatioon tai erilaisten rooliisi kohdistuvien odotusten selkeyttämiseksi?
Rohkean johtajan energiahaaste
Kuinka kesän energiset päivät saisi talletettua kuin marjat pakastimeen?
Kokosimme tähän kuukausihaasteeseen muutamia rohkeiden johtajien hyväksi havaitsemia keinoja hyvän energian ylläpitämiseen. Haastamme sinut valitsemaan niistä yhden, ja lisäämään sen osaksi omaa päivärutiiniasi seuraavan kuukauden ajaksi.
Kuten olemme usein todenneet, pysyvä muutos syntyy päätöksestä ja pienestä arkisesta teosta. Mikä haasteemme viidestä vinkistä sopisi sinun arkeesi parhaiten?
- 1) Pidä taukoja ja anna mielesi levätä
Vapauta jokaisesta päivästä aikaa, jolloin et ole tavoitettavissa, kiinni työssä tai matkalla paikasta toiseen. Meditoi, joogaa, kuuntele musiikkia tai käytä itsellesi mieluiseen mindfulness-harjoitteeseen ainakin 20 minuuttia päivässä. Ota vapaapäivät vakavasti ja kytke sähköposti ja työpuhelin pois päältä. Harrastukset, jotka auttavat meitä irrottamaan sekä mielemme että ruumiimme työrutiineista, ovat erityisen hyödyllisiä.
- 2) Tee jotakin luovaa
Luovaan prosessiin keskittyminen tekee ihmeitä mielelle. Valitse itsellesi sopiva tapa toteuttaa luovuuttasi. Kirjoita runo, sommittele kukka-asetelma, soita, virkkaa, muovaile, kokoa palapeli, askartele käpylehmä tai vääntele foliopallo kiinnostavaan muotoon. Kaikki luova tekeminen sopii pään buuttaamiseen, parantaa ongelmanratkaisukykyä ja helpottaa keskittymistä.
- 3) Luovu huolista
Huolehtimisen on todettu aktivoivan aivojemme palkintojärjestelmää. Meistä tuntuu että teemme huolillemme edes jotakin kun vatvomme niitä mielessämme. On monia tapoja katkaista huolehtiminen, mutta aivotutkimuksen mukaan yksi toimivimmista keinoista – niin omituiselta kuin se jonkun mielestä saattaakin kuulostaa – on kysyä itseltämme mistä olemme kiitollisia juuri nyt. Meidän ei tarvitse edes löytää vastauksia. Pelkkä kiitollisuudenaiheiden etsiminen näyttää laukaisevan positiiviset vaikutukset aivoisamme.
- 4) Kohtaa tunteesi
Moni meistä välttää negatiivisten tunteiden kohtaamista. Pitemmän päälle tunteiden piilottaminen muodostaa kuitenkin sekä kehomme että mielemme kannalta kohtuuttoman rasitteen. Lisäksi tutkimukset osoittavat, ettei tunteiden hautaaminen ole pitemmän päälle edes mahdollista. Tunteiden kohtaamista voi onneksi harjoitella. Voit aloittaa nimeämällä tunteet, joita tunnet tässä hetkessä. Muistele päivän tapahtumia, ja kuvaile lyhyesti tunteet, joita ne herättävät. Jo muutaman sanan kuvauksella tunteen vaikutus kehomme eri järjestelmiin vähenee merkittävästi.
Vastaavasti, kun voit hyvin ja mielesi on positiivinen, opettele huomaamaan hyvä olosi. Jos opit huomaamaan hetket, jolloin mihinkään ei satu, saat käyttöösi varsinaisen hyvinvoinnin supervoiman.
- 5) Ota aikaa unelle
Tiedämme että riittävä unensaanti on yksi terveytemme tärkeimmistä edellytyksistä. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että pelkkä nukkuminen ei riitä, vaan aivomme saavat kunnollisen huuhtelun haitallisista kemikaaleista vasta kun siirrymme univaiheeseen, jossa näemme unia. Kunnollinen uni parantaa myös ongelmanratkaisu- ja päätöksenkykyä.
Ovatko makuuhuoneesi ja ennen kaikkea sänkysi sellaiset, että sinun on miellyttävää viettä niissä niinkin suuri pala elämästäsi? Mitä muita muutoksia voisit tehdä parantaaksesi unesi laatua ja määrää?
P.S. Jos mielen ja aivojen hoitaminen kuulostaa sinusta tärkeältä, muista ilmoittautua seuraavaan ilmaiseen aamiaisherättelyymme, Rohkean johtajan Aivokylpylään, 12.10. mennessä.
Aikaansaamisen mallittaminen – menestysresepti numero 1?
Kun kysymme esimiehiltä ja johtamisen ammattilaisilta, mistä hyvä työpäivä koostuu, saamme muun muassa seuraavan kaltaisia vastauksia:
”Parasta on silloin kun saan keskittyä työhöni ilman häiriöitä. Saan valtavasti aikaan ja se tuntuu upealta.”
”Kun näen työni tulokset käytännössä. Silloin tunnen, että työlläni on merkitys.”
Eikä ihme. Kun saamme keskittyä työntekoon ja nauttia sekä tekemisestä että tuloksista, työn tekeminen tuntuu mielekkäältä. Aikaansaaminen tuntuu hyvältä.
Sujuvan työpäivän mittarit ovat yksilöllisiä: yhdelle merkittävää on se, että hän saa päivittäin tulleet sähköpostit käsitellyiksi ja tehtävälistat hoidetuiksi. Toiselle mielekkyys voi syntyä jonkin ison tehtävän loppuunsaattamisesta tai muihin ihmisiin vaikuttavan ongelmallisen tilanteen hoitamisesta. Kolmas voi olla onnellinen pelkästään siitä, että työpäivä on sujunut ilman sen suurempia ongelmia.
Työyhteisön ja yksilön menestymisen kannalta mielekkyyden kokemuksella on iso merkitys. Kun tulemme henkilökohtaisesti huomioiduksi ja palkituiksi niistä asioista, joita pidämme työssämme tärkeinä, se lisää sekä energiaa että sitoutumista. Toisin sanoen merkitykselliselle työlle antaa helpommin vähän enemmän.
Aikaansaamisen kannalta tärkein kysymys on kuitenkin, kuinka takaamme arjen sujumisen ja mahdollistamme työn sujuvuuden niin yksilötasolla kuin tiimissäkin.
Missä olosuhteissa parhaat tulokset syntyvät?
Esimies voi auttaa itseään ja työntekijöitään mallittamaan aikaansaamiselle otollisia olosuhteita esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:
- Millainen on sinulle henkilökohtaisesti onnistunut työpäivä / työsuoritus?
- Mistä tiedät tehneesi hyvää työtä?
- Millaisissa olosuhteissa työskentelet mieluiten?
- Kuinka pitkän keskeytyksettömän ajan tarvitset voidaksesi todella keskittyä työhösi?
- Mitä muutoksia keskeytyksettömän ajan järjestäminen vaatisi?
- Mitä aikaansaava työpäivä vaatisi sinulta itseltäsi?
- Keihin työsi vaikuttaa? Keille kaikille on tärkeää, että onnistut?
- Millaisissa olosuhteissa olet aiemmin onnistunut?
- Mitä aiemmista onnistumisista oppimaasi voisit hyödyntää nyt?
Edellä listattuja kysymyksiä voit hyvin soveltaa myös tiimitasoisissa keskusteluissa. Voit koota yksilölliset ja yhteiset ajatukset esimerkiksi fläpille ja sen jälkeen keskustella tiimin kesken yhdessä siitä, mitä ne tarkoittavat tiimin yhteisen tuloksellisuuden kannalta.
PS: Tiesitkö, että useiden Agile learningia tutkineiden tahojen mukaan itsereflektio on yksi olennainen muutoksessa menestymisen edellytys? Oman työn ja toiminnan reflektoiminen auttaa joustavaan tilanteisiin reagoimiseen ja oman toiminnan ennakoivaan kehittämiseen. Kun haluat apua oman työsi reflektoimiseen ja hyvän työvireen mallittamiseen, pyydä apua osaavalta valmentajalta.
Uskallatko rentouttaa mielesi?
Kevät on jo pitkällä ja monessa organisaatiossa uudet ja vanhat projektit kilpailevat johtajan huomiosta puhkeavien silmujen kanssa. Johtaja tarvitsee selkeyttä ja mielen kirkkautta pystyäkseen keskittymään olennaiseen.
Vahva tutkimusnäyttö osoittaa että mielen rauhoittaminen antaa aivoille lisää virtaa, parantaa keskittymiskykyä ja lisää tehokkuuden lisäksi jopa fyysistä vastustuskykyä. Tällainen kiireisen mielen rauhoittaminen tunnetaan myös nimellä ”mindfulness”, hyväksyvä tietoinen läsnäolo.
On kuitenkin kokonaan toinen asia, mistä johtaja löytää aikaa lepuuttaa mieltään.
Tässä on muutamia keskittymisharjoituksia, jotka sopivat myös kiireiselle johtajalle:
- Hengitä. Nauti rauhallisesta, syvästä hengityksestä ja tunnustele kaikilla aisteillasi kuinka ilma virtaa sisään ja ulos keuhoistasi. Jos poistut toimistolta tapaamisen tai lounaan vuoksi, hyödynnä ulkoilma ja auringonvalo. Sadesääkin sopii rauhoittumiseen ja keskittymiseen mainiosti, mikäli et myöhemmin joudu viettämään aikaa märissä vaatteissa.
- Valitse portaat ja keskity tuntemaan jokainen porras ja nousu jaloissasi. Jos vastaan tulee ihmisiä, voit tervehtiä heitä tapojesi mukaan hymyllä tai nyökkäyksellä, mutta pidä huomiosi kehossasi.
- Joudutko käsittelemään papereita tai tekemään muuta rutiinityötä joka vaatii keskittymistä? Tartu jokaiseen paperiin ajatuksella ja keskittyen vain siihen. Tunne paperin paino ja ja materiaali sormenpäissäsi. Kun on sen aika, huomioi käsittelyperuste – päivämäärä tai päätöstä vaativa asia tietoisesti ja selkeästi. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja jätä kaikki muut asiat, kiire ja huolet hetkeksi syrjään.
- Deadline lähestyy ja sinun on vaikea keskittyä? Jätä yrittäminen vähemmälle ja sulje silmäsi. Vaihtoehtoisesti voit antaa huomiosi levätä kevyesti yhdessä pisteessä. Anna mielesi tyhjentyä ajatuksista ja hengityksesi rauhoittua. Kun olet valmis, anna itsesi tulla vähitellen tietoiseksi huoneessa kuuluvista äänistä. Tullessasi tietoiseksi yksittäisestä äänestä, huomioi se levollisesti ja siirry seuraavaan. Anna itsesi istua hetki hiljaa, antaen mielesi levätä ilman pohdintaa tai kiirettä. Jos mieleesi tulee ajatus, huomioi se hyväksyen ja anna sen mennä. Kun olet valmis, palaa takaisin keskittymistä vaativaan työhön. Huomaatko eron ajattelussasi tai keskittymiskyvyssäsi?
Mielen rentouttaminen työpäivän aikana auttaa vain, jos ehdit pitää huolta itsestäsi ja jaksamisestasi myös työpäivän jälkeen. Mikäli ajanhallinta ja töiden kasautuminen pohdituttavat, henkilökohtainen valmennus auttaa suuntaamaan huomion sinne mihin muuten ei tulisi katsottua ja raivaamaan aikaa asioille, jotka ovat sinulle tärkeitä.
Kuka pelkää mörköä? – Korjaava palaute organisaatiossa
Kritiikki on monessa organisaatiossa mörkö, jota varotaan viimeiseen asti. Koska kriittisen palautteen antaminen on epämieluisaa ja jopa pelottavaa, saattaa asiallisenkin korjaavan palautteen antaminen viivästyä ja pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan tekemättä. Pahimmillaan korjaavan palautteen antamattomuus johtaa työyhteisössä ongelmien kärjistymiseen ja pitkittyneisiin ristiriitatilanteisiin.
Hyvin muotoiltu palaute auttaa meitä kehittymään, parantaa yhteistyötä ja tehostaa toimintaa. Samalla säästyvät muun muassa sairaspoissaoloista ja laatuvirheistä aiheutuvat kustannukset. Samalla palaute kertoo, että työllämme on väliä. Negatiiviseksi korjaava palaute muuttuu vasta kun se muotoillaan kömpelösti, vastaanottajaa kuulematta tai vääristä syistä.
Rohkea johtaja taklaa mörön heti lähtöruudussa ja kääntää kritiikin korjaavaksi palautteeksi. Silloin tavoitteena on kehittää rakenteita ja toimintatapoja, yksilöön kohdistuvan arvostelun sijaan.
Hyvän korjaavan palautteen voit käynnistää esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:
- Miksi annan palautetta? Jos en anna palautetta, mitä siitä seuraa?
- Mikä on se tavoite, johon palautteellani pyrin?
- Mikä on toisin, kun palaute on käsitelty?
- Millaisia konkreettisia muutoksia toivon? Ovatko muutostoiveeni muotoiltu selkeiksi, konkreettisiksi ja tavoitettaviksi? Onko palautteensaajan mahdollista aikaansaada haluttu muutos?
- Mitkä asiat palautteessani ovat todennettavissa olevia faktoja ja mitkä vaikutelmia, tulkintoja tai fiiliksiä?
- Sisältyykö palautteeseeni esimerkiksi työturvallisuusohjeiden noudattamiseen, työntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun tai yksityisyyden suojaan liittyviä muutoksia, joista ei voida neuvotella?
- Millaisin käytännön järjestelyin varmistan, että kaikkien osapuolten on helppo kuulla toisiaan? Missä ja milloin keskustelu kannattaa käydä?
- Jos tarvitsen apua tilanteen ratkaisemisessa tai keskustelun käymisessä, kuka minua auttaa?
Todelliseen muutokseen johtaa helpoimmin palautekeskustelu, jossa vastaanottaja kokee tulleensa kuulluksi ja kohdelluksi reilusti. Hyvän palautetilanteen voi rakentaa esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:
- Mikä oli tavoitteesi tässä tilanteessa, josta puhumme?
- Miten mielestäsi onnistuit pääsemään tavoitteeseesi?
- Mitä uutta voisit kokeilla, että pääsisit tavoitteeseesi vielä paremmin?
Palautekulttuuri paremmaksi kuukaudessa?
Haluatko kehittyä palautteenantajana tai parantaa palautekulttuurin koko organisaatiossasi? Tilaa Rohkean johtajan Palautekulttuuri paremmaksi kuukaudessa – verkkokurssi itsellesi tai koko tiimillesi!
www.rohkeajohtaja.fi/rj-verkkokurssit/palaute-paremmaksi-kuukaudessa-esimiehen-opas
Johtajuusoppia vuodelta 1942
Kun ajattelet johtajuuden kehitystä toisesta maailmansodasta tähän päivään, mitä ajatuksia se tuo mieleesi?
Mielikuvissamme viime vuosisadan alun johtajuutta edustavat pönäkät kartanonherrat, hienostuneet kartanonrouvat sekä arvovaltaiset tehtaanjohtajat, jotka pitivät alaisensa pelossa ja herran nuhteessa, äyskähdellen kulmahuoneistaan käskyjä, joita kunnioittavat alaiset juoksivat viipymättä noudattamaan.
Nykypäivän johtajuuteen liitämme valmentavan työtavan, muutosjohtajuuden, työhyvinvoinnin ja osaamisen arvostamisen.
Onko kaikki nyt toisin?
Avataanpa johtamisopas vuodelta 1942.
V. A. Niinisen ”Sielutieteelliset ja kasvatusopilliset näkökohdat työnjohdossa” sanoo mm. seuraavaa (korostukset lisätty lukemisen helpottamiseksi):
”Entisajan työnjohtaja
Suurteollisuuden alkuaikoina — katsottiin työnjohtajan tehtävää puristajan tehtäväksi. Tällä tarkoitettiin sitä, että työnjohtajan oli joko hyvällä tai pahalla saatava alaistensa työvoima toimimaan haluamallaan tavalla. Ja koska työntekijä katsottiin vain markkinoilta ostetuksi työvoimaksi, josta kokonaan sivuutettiin työläisen sielullinen momentti, ei silloisen työnjohtajan tarvinnutkaan ajatella työn psykologista puolta. Työnjohtajaksi riitti henkilö, joka oli selvillä työn teknillisestä puolesta ja omasi tarpeellisen uskollisuuden työnantajaansa kohtaan. Hänen olemuksestaan ei tarvinnut ulospäin säteillä muuta kuin pelottavuutta.”
Vuoden 1942 nykyaikaista johtajaa V.A. Niininen puolestaan kuvaili muun muassa näin:
”Nykyaikainen työnjohtaja
Nykyaikaisen industrialismin aikakaudella ei edellä kuvailtu työnjohtaja menesty. Nykyisin vaaditaan johtajilta kokonaan toisenlaisia ominaisuuksia. – – Ja koska opillinen sivistys mitä erilaisimmissa muodoissa on nykyisin jo työläisenkin saavutettavissa, voi käydä niin, että asianomainen työntekijä on yleissivistyksensä perusteella korkeammalla henkisellä tasolla kuin hänen työnjohtajansa. Juuri näiden syiden vuoksi vaaditaankin nykyään työnjohtajalta paljon enemmän kuin aikaisemmin.
Nykyisen työnjohtajan on oltava ennen kaikkea arvokas, huomaavainen kasvattaja, minkä lisäksi hänen täytyy olla selvillä talouselämän ja tuotannollisen toiminnan perusteista. Hänen täytyy olla ammattimies alallaan, ts. hänen täytyy hallita sekä teoreettisesti että käytännöllisesti alaisensa osaston toimintamuodot, ja tämän lisäksi hänellä pitää olla psykologinen vaisto kohdella ihmisiä oikein, ja hänen pitää tuntea alaistaan työmaata koskevat lainsäädännön määräykset. Milloin hän ei ole riittävästi valmistautunut edelläolevaan, saattaa hän joutua vaikeaan asemaan käsitellessään nykyaikaisia työntekijöitä ja soveltaessaan nykyaikaisen työväenlainsäädännän määräyksiä alaisellaan työmaalla.
Nykyaikaisiin työnjohtajalle asertettaviin vaatimuksiin kuuluu, että hän on runsastietoinen, voimakastahtoinen, riittävässä määrässä tunneihminen, ihmistuntija, kasvattaja, oikeudenmukainen, siveellinen ja taloudellinen.”
Hämmästyttävän monet Niinisen ohjeet vuodelta 1942 ovat edelleen ajankohtaisia, kuten esimerkiksi tämä:
Toisen maailmansodan alkaessa johtajuudessa siis totuteltiin ajatukseen että alainen voisi olla johdon kanssa tasavertainen. Johtaminen ja esimiestyö alkoivat kehittyä muotoon, joka vaati tehtävään nimetyltä henkilöltä erityistä osaamista.
Nykyisin organisaatiot etsivät osaajia, jotka tuntisivat osaamisalueensa esimiehiään paremmin. Samaan aikaan johtaminen on eriytynyt yhä enemmän omaksi ammatikseen, jonka harjoittamisen katsotaan vaativan kokemusta, näkemystä, koulutusta ja osaamista.
Nykyään olemme tilanteessa, jossa kukaan ei voi osata kaikkea ja olla ”yleissivistyksensä perusteella korkeammalla henkisellä tasolla”. Yksi esimiehen tärkeimmistä tehtävistä onkin auttaa alaistaan tuomaan esiin oma osaamisensa ja toimia monin erilaisin tavoin hyvien suoritusten mahdollistajana.
Nykyisin organisaatiot etsivät osaajia, jotka tuntisivat osaamisalueensa esimiehiään paremmin. Samaan aikaan johtaminen on eriytynyt yhä enemmän omaksi ammatikseen, jonka harjoittamisen katsotaan vaativan kokemusta, näkemystä, koulutusta ja osaamista.
Nykyään olemme tilanteessa, jossa kukaan ei voi osata kaikkea ja olla ”yleissivistyksensä perusteella korkeammalla henkisellä tasolla”. Yksi esimiehen tärkeimmistä tehtävistä onkin auttaa alaistaan tuomaan esiin oma osaamisensa ja toimia monin erilaisin tavoin hyvien suoritusten mahdollistajana.
Rohkea johtajuus haastaa meidät ottamaan seuraavan askeleen:
Näin autan alaisiani kehittymään ja auttamaan myös toisiaan huippusuorituksiin.
Ydinasia huippusuorituksen mahdollistamisessa on keskustella tiimin kesken ja kunkin tekijän kanssa yksilöllisesti siitä, mitä me yhdessä yrityksenä ja tiiminä haluamme tavoitella ja miksi.
Pohdintaa voi edistää vaikkapa seuraavien kysymysten avulla:
- Mitä me tiiminä tavoittelemme ja miksi?
- Mitä meille olisi paras mahdollinen lopputulos? Entä jos pistäisimme senkin vielä paremmaksi?
- Mikä olisi meille huippusuoritus?
- Miten voimme parhaiten tukea toinen toistemme tekemistä?
- Mitkä ovat tiimin vahvuudet?
- Mitkä ovat kunkin yksilön omat tekemisen vahvuudet?
- Miten minä voin tukea juuri sinua vieläkin parempiin suorituksiin?
- Millaisen kokemuksen työnteosta haluamme aikaansaada?
- Mikä hyvässä työsuorituksessa on palkitsevinta?
- Millä tavoin työtä ja sen edellytyksiä voisi kehittää?
- Millaiseksi olette kokeneet työn tekemisen ja aikaansaamisen hengen tiimissämme?
- Saako meillä sanoa mielipiteensä ja esittää kysymyksiä?
- Uuden kokeileminen ei onnistu ilman virheitä. Miten voisimme yhdessä tukea yrityksen ja erehdyksen ilmapiiriä? Voinko minä tehdä jotain?
Auttamalla alaisiamme tukemaan toisiaan rakennamme huipputiimejä!
P.S. Jos kaipaat tukea kehittymistä tukevan kulttuurin luomisessa, ota yhteyttä meihin tai osallistu Rohkean johtajan Valmentavan esimiestyön ABC -koulutukseen!
Johtajan uudenvuodenlupaus auttaa eteenpäin
Uusi kalenterivuosi on hyvä aika tarkastella kriittisesti vanhoja toimintatapoja sekä suunnata omia ja työtovereiden ajatuksia uuteen vuoteen niin, että organisaatiossa varmistuu usko myös tulevan vuoden hyviin saavutuksiin.
Jos sinulla olisi vuoden vaihtuessa mahdollisuus luvata organisaatiollesi rohkeasti jotakin hyvää, mitä lupaisit tehdä? Mitkä käytännöt joutavat paperikoriin edellisen vuoden kalenterin kanssa? Mitkä toimintatavat tukevat ja mitkä jarruttavat työyhteisön etenemistä? Minkä päivittäisen tavan voisit itse korvata paremmalla?
Nyt on aika antaa rohkea uudenvuodenlupaus:
Haastamme kaikki lukijamme ottamaan yhden rohkean askeleen, joka näyttää tiimillesi ja koko organisaatiolle mallia. Uskalla siis tunnistaa jokin turhaksi muuttunut toiminto elämässäsi ja leikkaa se pois Jedin tarkkuudella. Sivalla tarpeeton toimintatapa irti sekä työstä että vapaa-ajastasi ja korvaa se rohkeasti toimivalla.
Toivottua toimenpidettä voit jäsentää rohkean johtajuuden kolmen näkökulman kautta esimerkiksi seuraavin kysymyksin:
Rohkea ajatusjohtajuus
- Mikä auttaa sinua hyvän kokonaiskuvan luomisessa? Mikä saa kokeilemaan uutta ja rakentamaan uusia reittejä tavoitteeseen?
- Entä mikä on sellainen ajatusmalli tai pelko, joka saa tyytymään tavanomaiseen ja tukee huonosti tavotteiden saavuttamista?
- Miten korvaat jarruttavan ajatuksen rakentavalla? Miten pääset vanhasta irti ja luot tilalle jotain ihan muuta?
Rohkea tunnejohtajuus
- Mikä ajatus, tottumus tai toimintatapa tukee parhaiten jaksamistasi? Mikä saa sinut panostamaan omaan hyvinvointiisi?
- Suuntaa valomiekkasi toimintatapaan, joka kuluttaa energiaa enemmän kuin antaa. Mikä toimintatapa olisi tilanne huomioiden parempi?
- Valitse toteutettavaksi yksi muutos, joka palvelee omaa päivittäistä jaksamistasi ja hyvinvointiasi tai korvaa aiemman energiasyöpön.
Rohkeus toiminnan tasolla
- Tarkista valitsemiesi muutosten ekologia ja oma motivaatiosi: kun valitsemistasi muutoksista on tullut tapa, miltä elämäsi näyttää? Mitä ollet saanut? Mistä joudut luopumaan?
- Tarkista vielä että valitsemasi muutokset on muotoiltu niin, että sinun on helppo toteuttaa ne joka päivä.
Rohkeutta tulevaan sekä hyvää ja voimallista uutta vuotta 2018!
Miten pysäyttää kiireinen alainen? Ja miksi pysäyttäminen täytyy tehdä?
Mistä tunnistat ihmisen jolla on liian kiire? Miten ylikierroksilla olevaan saa ylipäänsä yhteyden?
”Tietyllä tapaa vaikeimpia alaisia minulle ovat ne, jotka ovat niin hyviä, että heitä pyydetään moneen juttuun yhtä aikaa. Hyvinkin olennaista tietoa saattaa helposti jäädä tällaisen hyvän tekijän pöydältä matkan varrelle, erityisesti kun itselläkin on kiire.
Pelkona on, että oma tai alaisen työhyvinvointi ja tehokkuus rapistuvat ilman että on oikein missään vaiheessa pysähdytty pohtimaan, mikä on kokonaisuutena järkevää – puhumattakaan siitä, että tuotettaisiin bisnekseen mitään oikeasti uutta.
Pahimmassa tapauksessa kiire johtaa siihen, että langanpäitä alkaa putoilla ja selviää, että siellä on isoja juttuja tekemättä.”
– Esimies, asiantuntijaorganisaatio, IT-ala-
Ennen kuin kiire muuttuu kaaokseksi, johtajalta vaaditaan osaamista viheltää peli poikki – mieluiten jo ennen kuin pallot alkavat putoilla.
Tässä on muutamia kysymyksiä, joiden avulla haastaa säntäilevä alainen pohtimaan tilannettaan:
- Sopiiko sinulle, että pysäytetään tekeminen hetkeksi ja jutellaan kokonaisuudesta hetki?
- Mikä juuri nyt on työpöydälläsi sellaista, joka on erityisen kiireellistä?
- Minkä tekeminen on juuri nyt kaikkein olennaisinta? Entä sen jälkeen seuraavaksi?
- Mikä auttaa sinua pysymään kartalla kaikista tehtävistä, aikatauluista ja muistamista vaativista asioista?
- Kun mietit itseäsi tässä hetkessä mahdollisimman tehokkaana ja keskittymiskykyisenä, niin millaisia ajatuksia se sinussa herättää?
- Milloin olet viimeksi saanut keskittyä yhteen asiaan kerrallaan 25 minuuttia?
- Mitkä tekijät auttavat sinua keskittymään? Miten niitä voi lisätä?
- Mitkä muut tekijät lisäävät tehokkuuttasi?
- Millä toimenpiteillä ja aikataululla uskot tilanteen helpottavan? Millainen tilanteesi on silloin? Mitä nykytilanteen ja kuvailemasi tulevaisuuden välillä on tapahtunut?
Erityisen tiukkaa haastetta kaipaava johtaja saattaa haluta samalla luoda silmäyksen myös omaan toimintaansa. Millaisen esimerkin itse annat suhteessa työhön ja kiireeseen? Millaisia arvoja sinun työtapasi edustaa?
PS: Bonuksena haluamme mainita tekniikan, josta olet saattanutkin jo kuulla. Sen nimi on Pomodoro ja löydät siitä netistä paljon tietoa ko. hakusanalla. Se auttaa vähentämään säntäilyä ja pitämään huolta työn tehokkuudesta kesken kiireisemmänkin ajan. Tätä tekniikkaa suosittelevat monet keskittymisaikaa tarvitsevat ammattilaiset. Siinä tehtävät työt tehdään 25 minuutin (+5 min tauko) jaksoissa, mikä on keskittymisen kannalta erittäin tehokas ajanjakso.