Avainsana-arkisto: aitous

avun pyytäminen, Rohkeuden ja aitouden kehittäminen, vahvuudet

Johtajan vaikutusvaltaa rajoittava uskomus – näin selviät siitä!

Kommentoi

Oletko joskus ajatellut, että puheiden pito on turhaa – teot ne ovat, mitkä merkitsevät? Tai oletko kenties pitänyt puheita ”välttämättömänä pahana” – tiedon jakona, pönöttämisenä, pakkona, jonakin, mitä on tehtävä, koska sinulta sitä odotetaan? Jos olet, et ole yksin. Moni suomalainen johtaja ja asiantuntija ajattelee, ettei ole hyvä puheenpitäjä/myyjä/kouluttaja, koska ”olen niin introvertti” tai ”minulle on tärkeämpää tulokset kuin turhat puheet”.

Joskus on hyvä kuitenkin kyseenalaistaa omia uskomuksiaan, sillä jos johtaja ei pysty riittävän suurella rohkeudella puhumaan tärkeistä asioista, syö hän mahdollisuuksiaan vaikuttaa ja viedä eteenpäin asioita, joihin uskoo. Puheella johtajan on mahdollista herättää ajatuksia, osoittaa suunta, ”ottaa tilanne haltuun” ja sytyttää ihmisten halu toimia. Ennen kaikkea hyvä puhe herättää tunteita, joiden avulla siitä informaatiosta, mitä sanottiin, tulee muistettavaa. Seuraavaksi kerron sinulle tarinan omasta elämästäni liittyen puheen pitoon. Tekstin kokonaispituus on noin 850 sanaa ja sen lukeminen vie noin 5 minuuttia.

”Minustahan ei puheiden pitäjää tule” – right!

Kaksi vuotta sitten sanoin erittäin napakasti: minusta ei (virallisten) puheiden pitäjää tule. Antaa muiden pönöttää! Minun ei tarvitse/ se ei kiinnosta / ei sovi minulle.

Puoli vuotta tuosta eteenpäin päätin sittenkin kokeilla. Totesin, että minulla on paljon ajatuksia, joita halusin jakaa, mutta olin rakentanut ympärilleni suojamuurin epäonnistumista vastaan. Itseasiassa halusin puhua ihmisille tärkeinä pitämistäni asioista, mutten tiennyt miten sen tekisin niin, että se olisi muista kuin itsestäni kiinnostavaa. Ei tarvitse/kiinnosta/sovi osoittautuivat oman epävarmuuteni peitoksi – uskomuksiksi, joita olin itse itselleni kertonut ja vuosien varrella toiminnassani vahvistanut.

Puheiden pitämiseen osaamista – prosessista tunteisiin

Seuraavaksi ajattelin, että ehkä tarvitsen vähän lisää osaamista (yksi itselleni tyypillinen keino lykätä aloittamista: tarvitsen ensin lisää osaamista). Ok, osallistuin kesäkuussa 2014 Antti Mustakallion Retoriikan kesäkoulun (http://retoriikankesakoulu.fi/) workshoppiin, jossa Nasan asiantuntijoitakin kouluttanut Jay Heinrichs (http://www.jayheinrichs.com/) opetti hyviä keinoja puhujille. Itselleni workshopin suurin oivallus oli, että puheenpitäjänä minulla oli jo hanskassa hyvin yksi asia: harjoituksessa, jossa puheeseen piti liittää tunnetta, olin vahvoilla. Osasin siis jotain aiheessa, jonka olin ajatellut olevan minun saavuttamattomissani!

Räjäytä henkiset raja-aidat (vaikka kädet/ääni täristen):
oma persoona peliin ja stagelle!

Päätin, että oli aika rikkoa yksi henkinen raja-aita eli turvallisen ”harjoittelun” ja teoreettisen opiskelun kehä. Pidin ensimmäisen puheeni kenellekään etukäteen siitä kertomatta samana kesänä parhaan lapsuuden ystäväni valmistujaisissa. Paikoitellen ääneni särähteli tunteesta kun puhuin ystävälleni ja hänen läheisilleen valmistelemani puheen. Oliko puhe loistava? En tiedä, epäilen suuresti, ettei se ollut mitenkään erinomainen, mutta ilokseni havaitsin että ainakin puheen pääviesti meni perille. Ja myöhemmin puheesta pyydettiin kirjallista versiota kun kukaan ei tajunnut sitä videoida. Ja hei, raja-aita oli rikottu! Puheeni jälkeen tiesin, ettei tämä tulisi jäämään viimeiseksi puheekseni.

Seuraavan ison puheen pidin syksyllä Suomen Coaching-yhdistyksen puheenjohtajana 10-vuotisjuhlissa Kulosaaren Casinolla. Puitteet ja odotukset puheelle kasvoivat, mutta tiesin, että nyt minulla oli käsissäni seuraava raja-aita: juhlissa puheenjohtajalta odotettiin puhetta. Tiesin siis, että tällä kertaa minulla ei ollut yllätyksen mukanaan tuomaa etua. Hieman virallisemman juhlapuheen valmistelu oli erilaista kuin läheiselle puheen kirjoitus, mutta sekin helpotti kun ymmärsin, että perusteiltaan kyse on samasta asiasta: puhe on ihmisiä varten. Ja vaikka minä olen puheenpitäjä, en lopulta ole ”tähti” – vaan tähtiä ovat ne ihmiset, joille puhe pidetään. Toki puhe edelleenkin jännitti ja kädet hienoisesti tärisivät mikrofonia pidellessä, mutta minusta tuntui, että se meni kohtuullisen hyvin. Ainakin sain sanottua asiat, joita halusinkin sanoa ja yleisöltä tuli palautetta puheeni ”lämmöstä”.

Kolmas kerta toden sanoo: ”nyt minä ymmärrän, mitä sinä teet työksesi”

Kolmas iso puhe oli jälleen kerran läheiselle ihmiselle suunnattu. Kolmannella kerralla en enää kyseenalaistanut sitä, onko minusta puheenpitäjäksi. Olin kirjoittanut hyvän puheen ja tiesin täsmälleen, mitä halusin sanoa ja mikä puheen sävy olisi. Odotin rauhassa, että yleisö rauhoittuu ja seisoin heidän edessään kahdella jalalla hyvässä ryhdissä. Puhe 15-vuotiaalle nuorelle neidille alkoi ”Rakas tyttäreni” – ja täytyy sanoa että tämän puheen etukäteisharjoittelu kannatti! Puhetta pitäessä olin läsnä ja sain tunteet pidettyä kurissa vaikka yleisö reagoi puheeseeni tunteella – niin itkulla kuin naurullakin. Palkitsevinta oli läheisiltä saatu palaute ja tyttäreni kehonkieli, kun hän kuunteli äitinsä puhetta. Erityisesti mieleeni jäivät erään vieraan sanat: ”no nyt minä ymmärrän todella, mitä sinä teet työksesi – tätä (kannustamisen, potentiaalin ja osaamisen kirkastamisen) taitoa sinä varmasti hyödynnät myös coachina bisnessasiakkaidesi kanssa”. Släm donk! Uskomatonta, puhe meni ”sukkana sisään”!

Oppi 1: nöyryys on rohkeuden osatekijä

Sinulle haluan jakaa puheestani tyttärelleni nämä sanat: ”Lopuksi haluan sanoa että älä koskaan pelkää pyytää apua, olla heikko tai tietämätön. Heikkous, epävarmuus, pelko ja tietämättömyys ovat huonoja asioita vain, jos niitä ei uskalla itsessään kohdata. Kohdattuina niistä kasvaa vahvuus, varmuus, rohkeus ja syvempi tietäminen.” Lähemmin tarkasteltuna nuo sanat pätevät niin ihmisenä kasvuun kuin uusien tiedollisten asioiden opetteluunkin. Sopiva nöyryys ja tunnistettu ”heikkous” on itseasiassa rohkeuden olennainen osatekijä – näin rohkeus ei ole vain kuori, vaan se on jotain aitoa, syvältä itsestä tulevaa ja inhimillistä. Tällaisen rohkeuden kanssa on myös helpompi kohdata ja ottaa vastaan muut ihmiset – omine heikkouksineen ja vahvuuksineen.

Oppi 2: Lisää puheita, omilla vahvuuksilla ja aidosti

Mitä siis aion seuraavaksi? No, tietysti aion pitää lisää puheita, jotka eivät jätä kylmäksi. Kun niille on paikka. Oma olo on itseasiassa aika rento sen suhteen, että nyt TIEDÄN selviäväni. Toki tiedän myös, että kehitettävää on – en ole suinkaan täydellinen puheiden pitäjä tai välttämättä edes ensimmäisenä vaatimassa itselleni puheenvuoroa. Mutta kokemus on opettanut, että minulla on vahvuuksia puheen pitämisessä ja se tuntuu hyvältä.

Coachin kysymys: uskallatko sinä kohdata omat raja-aitasi?

Erityisen hyvältä ammatticoachina tuntuu se, että uskalsin kohdata oman pelkoni: puheen pitämiseen liittyvän henkiset raja-aidat, joita olin itse itselleni asettanut. Uskallatko sinä kohdata omasi – mihin asiaan ne sitten liittyvätkään?

Johtajana kehittyminen, Organisaatiokulttuuri, Rohkeuden ja aitouden kehittäminen

Aito ja rohkea johtaja – 3 askelta kohti toimivaa organisaation muutosta

Kommentoi

Aitous ja rohkeus – isoja sanoja. Miten ne itsestään löytäisi ja niitä vahvistaisi, ihmisten edessä?

Mutta ennen kaikkea: Miksi johtajana kehittyminen on kriittistä? Miksi pitäisi olla ”aito ja rohkea” – eikö vähempi riittäisi? Vastaus on, että ei, vähempi ei riitä. Aitous ja rohkeus on ainoa todella toimiva tapa jolla johtaa Y-sukupolvea ja saada organisaatio riittävän notkeaksi menestymiseen nykyisen vauhdin keskellä.

Hyvä uutinen on se, että aitoutta ja rohkeutta voi itsessään – ja ennenkaikkea organisaatiossaan – kehittää. Johtajana menestyminen nopeiden muutosten ajassa edellyttää tilanneälyä, tunnetaitoja, kykyä laittaa itsensä peliin ja ottaa hallittuja riskejä. Näiden kehittämiseen on niin tiedollisia kuin taidollisiakin, käytännössä ja teoriassa testattuja kehittämisen välineitä – kuten esimerkiksi ESCI (emotional and social competencies inventory) ja muutososaamisesta kertovat resilienssiprofiilit.

Mutta vielä työkalujakin tärkeämpää on, että johtajalta löytyy halu ja kyky katsoa peiliin ja nöyryyttä työstää löydökset aidoksi ihmisten johtamisen asenteeksi, osaamiseksi ja taidoiksi. Parhaimmillaan tälläiselle matkalle löytyy mukaan kokenut muutoskumppani, jonka kanssa omaa kehittymistä ja käsillä olevia muutoksia voi työstää.

Johtajana kasvaminen edellyttää johtajalta:

a) uskoa itseensä, omiin vahvuuksiinsa ja mahdollisuuksiinsa johtajana: Itseluottamus, joka on terveellä pohjalla, on johtajalle kultaakin arvokkaampaa.

b) valmiutta kohdata ja lopulta hyväksyä omat heikkoutensa: kohdattuina niistä on mahdollista kasvaa vahvuus, jollaista ei pienet muutokset myllerrä – ja isommistakin muutoksista selviää jouhevammin.

Käsittelen usein johtajien kanssa itseluottamukseen ja heikkouksiin sekä vahvuuksiin liittyviä näkökulmia. Johtaja, joka  säännöllisen prosessin kautta hakee omia osaamisen rajojaan sekä pohtii arvojaan, tekemistään ja tavoitteitaan (mikä on tärkeää, mihin on valmis, mitä haluaa, tavoittelee jne) on organisaatiolleen kullanarvoinen esimerkki – joukkojaan edestä päin johtava roolimalli. Sillä jos johtaja ei työstä omia vahvuuksiaan ja kehittämisen kohtiaan, kuinka hän voi organisaatioltaankaan edellyttää kehittymistä, muutosrohkeutta ja epämukavuusalueen laajentamista?

Organisaatiokulttuurin kehittymiseksi rohkeaksi ja aidoksi täytyy johtajien osaamista kehittää kolmessa asiassa:

  1. Tilanteen tasalla pysymistä ja esimiesten sekä johdon ongelmanratkaisutaitoja
  2. Kehittyvää ja tilanneherkkää muutosjohtajuutta
  3. Aitouden ja rohkeuden tietoista kasvattamista

Edellämainitut kolme elementtiä ovat suhteessa toisiinsa niin, että ensin on huolehdittava perusteista: organisaation tilan tiedostamisesta ja mahdollisten ongelmien kohtaamisesta ja käsittelemisestä. Näiden päälle voidaan uskottavasti alkaa rakentaa seuraavia askelmia: toimivaa muutosjohtajuutta sekä aitoa ja rohkeaa johtamista sekä koko organisaation rohkeuden ja aitouden kasvua.

Eloinn Oy ja Heli Koistinen keskittyvät syksystä 2015 rohkean ja aidon johtajuuden ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen. Asiakasyritykset tulevat olemaan sellaisia, jotka haluavat mennä eteenpäin ja investoida johtajiensa ja koko organisaationsa rohkeaan, vastuulliseen ja aidosti ihmiset kohtaavaan kehitysloikkaan. Selvitämme, rakennamme valmiuksia, kasvatamme mahdollisuuksista toteumia ja kehitämme – yhdessä asiakaidemme kanssa. Kuljemme kohti rohkeaa, menestyvää, aidosti ja hyvällä meinigillä menestyvää Suomea – yksi organisaatio ja johtaja kerrallaan.